Kesäaikaan siirtymisen jälkeen aikaistakin aikainen herätys Lietoon... Kolme starttia sujuivat suhteellisen sutjakasti. Ekalta radalta saatiin kuin saatiinkin nolla, vaikka ohjaaja ei ole rataan, tai lähinnä itseensä, tyytyväinen. Aalta pikkukoira singahti vauhdilla ja kartturi jäi kuutamolle. Ei ollut puhettakaan edessä valssauksista... Puomikin oli epäonnistunut; koira tuli alas todellakin omia aikojaän ja ohjaaja vielä tuhannen jäljessä... No, onhan se nolla aina nolla, vaikka tällä ei voi kyllä kehua.
Seuraavalla radalla härvellettiin sitten kunnolla. Takaaleikkaus ajoi koiran ohi muurin - vaikka ihan kaikkea syytä ei ohjaaja niskoilleen ota. Kyllä kai kolmosen koira voisi jo pikkuhiljaa hyppiä nenän edessä olevia esteitä. Kiersi meinaan niin nuollen muurin siivekkeen, että... Aalla sitten jäätiin treenaamaan - ei ole varaa antaa periksi...
Hyppärillä tuli kaksikin oho-kieltoa. Toinen täysin suora linjaus kepeille - ja väyväyväy-juoksenpa-nyt-vaan-ohi. Samanmoinen ohitus sitten aidalla; yritin himppasen vieläpä linjata kaarevammaksi, vaan sittenpä koira kiersi jo takaa...
Mutta hienoa on se, että Jussi suorittaa esteitä. Ennen ratoja jopa taas leikittiin vetolelulla. Tarttiskohan niitä meidän MM-kisahaaveita lykätä - oisko vaikka vuosi 2020 ok?! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti