Jokunen kontakti

To-treenit Keiniksellä. Mukava pikkupätkä, jossa hiotiin varpaiden suuntaa ja vastakättä. Jeppe on kyllä sellainen sinkoilija, että alkaa olla inspiraatio vähissä. Jussin kanssa keskityttiin kontakteihin. Minä vasemmalla puolella sujui. Minä oikealla puolella ei pyssännyt. Hiottiin apurin kanssa ja hiottiin. Ehkä ne siitä. Kyllä ne siitä. Uskotaan niin.

Huomattavaa yhdennäköisyyttä!

Made by Aapo

Varpaat vihreänä

Tehtiin pihakontakti (ver 0.09) ja katsotaan, saavutetaanko sillä mitään. Keppitreeni on ainakin iloista pihalelujen kera. Juuri ajetulla nurtsilla valkoisten koirien varpaistakin tuli vihreät :-)

Opiskelijaelämää

Koulutusviikonloppu by E-HKK. Kaksi vuorokautta vietettiin soluasunnossa: 8 ihmistä ja 14 koiraa. Kaipa siinä samassa sotkussa olisi mahtunut majoittumaan loputkin: 2 ihmistä (joista toinen koutsi) ja 2 koiraa. Koirilla ainakin oli hurrrjan hauskaa; toki - tutussa porukassa vilinää ja vilskettä.

Lauantaina ja sunnnuntaina saatiin aksaoppia suhteellisen lämpimässä kelissä. Naamat punoitti, monestakin syystä :D Päällimmäisinä asioina jäi mieleen ulkokulmakierroksen jälkeinen valssi ja sen pöllö suuntaus. Nyt sekin sujuu, aivan toisenlaisilla askelluksilla ja linjauksilla. Ajoituksissa oli enemmänkin hiomista, mutta vastakättä sentään muistettiin käyttää! Ja kun kerrankin muistin vekata, ei sitä olisikaan tarvinnut tehdä :D

Jussiin pitäisi luottaa enemmän... Miten sekin kuulostaa niin tutulta - ihan kuin olisi ennen kuultu samaa palautetta? Tahi koiraan katsominen. On se ihmismieli kummallinen, kun ei mene jakeluun :o

Jäipä käteen toki paljon muutakin ajatuksenpoikasta.

Tänään sitten ilmoittauduttiin SM-kisoihin. Saa nähdä, miten siellä sitten pompitaan. Pompittaisiinpa rimoja eikä kontakteja, mutta pelkään pahoin, että rimoja lentelee ja kontakteja ei kosketella. No, viime vuosi oli "uran huippu", joten lähdetään kevein mielin kisaamaan. Nautitaan rennosti arvokisameiningistä eikä kiristellä pipoa!

Painaa, painaa

Jalat painoi. Painoi niin koirilla kuin kartturillakin. Sen verran pehmeä on vielä Keiniksen kenttä. Mutta ihan innolla pikkupiskilät toki treenasivat. Eiden pätkää mentiin.

Jeppe teki sellaista tasaisen varmahkoa :) Jussin kanssa saatiin kaarteita roimasti pienennettyä, kepitkin sujui ok, ja ne kontaktit! Ne meni kauniisti, ja lähinnä treenattiin kontaktilla pysymistä, katsekontaktia kauempana olevaan namiin ja siitä vapautusta. Ja niinpä pikkukoiruus sitten esittelikin aina ohi mennen, miten kontakteilla seisotaan. Jospa se siitä. Tai kyllä se siitä; eri asia sitten, miten kartturi hanskaa kisatilanteet.

Ja treenin jälkeen....... UIMAAAAAN! Ja taas eri kavereiden kanssa. Elämä on..... suorastaan koiramaisen ihanaa!

Eilinen once again

Lisää kivoja tunnelmia uintireissulta löytyy Polkan blogista.

Tänään "tyydyttiin" reippailuun villakavereiden kanssa pururadalla. Lääh puuh. Ollaanhan me ihan eri tavalla ahkeria taas kun kesäkelit koittaa :) Talvisin sitten horroksessa.

Mukapikatreeniä mutta kunnon uintia!

J & J saavat istua tiistaisin Keinumäellä apukoutseina :) "Alkulämppänä" juoksentelua vapaana radanrakennuksen ajan, sitten tilanteen mukaan pika-pika-treeniä, eli tänään puomia edes takaisin. Ja kontaktit suurelta osin jees. Ja sitten kun muut onnelliset ovat treenanneet, ehkä taas hiukan pika-pika-treeniä, eli tänään puomia edes takaisin :)) Loppuverkkana juoksentelua vapaana kaikkien ihanien (uusienkin!) kavereiden kanssa.

Ja huipennuksena jo viime kesänä perinteeksi tullut uimarantakeikka. Voi riemua, kun sai pulikoida! Ja juosta. Ja pulikoida. Ja taas hiukan juosta. Saa russelit ihan hyvää juoksutreeniä rhodesiankoiran perässä :)

Kotona piti hetken aikaa kuivatella, eli kumpainenkin jii otti aita-aita-aita-kepit-pätkää useampaan kertaan. Jepeltä menee kotioloissa avokulma kivasti, ja Jusbella alkaa sujua pujottelu ripeämmin ja hivenen itsenäisemmin.

Kuvat: Riikkis Puistola

Pihapuuhia

Kauheasti vahtimista.

"Ei Jussi jaksa edes ajatella"

tuumi esikoinen, kun Jubs kökötti kieltämättä suhteellisen väsyneen näköisenä seuraamassa lasten iltatouhuja jaksamatta niihin enää mitenkään osallistua. Takana oli juoksulenkki (!), piha-aksaa ja pitkin päivää lasten pihaleikeissä mukana touhottamista (=rosvoa ja pollaa sekä pallopellejä - osaa pikkukoirakin jo sentään noutaa pallon!)

Se ja sama

Ihan näyttää olevan turhanpäiväistä pomppimista tuo meidän agility. Pah ja pöh. Kiva rata muutoin, Vorssasa poijaat, mutta niinpä vaan Annen käsi nousi niin aalla kuin puomilla. Äh. Vauhti oli kyllä ihan kivaa, joten hyppikselle lähdettiin hyvillä mielin.

Mutta "hiukkasen" kuraiseksi meni touhu. Tuollaista rataa en muista kyllä aikoihin juosseeni (pl. Tuorlan nurtsi sateella)... oli meinaan KURAA. Taisi lipsua niin koirat kuin ohjaajatkin. Mutta ei meillä kelin takia pieleen mennyt. Rima tippui sillä tavalla jeppemäiseen tyyliin = huonosti hypätty. Sen jälkeen pakka levahtikin, ja meni jopa hyllyn puolelle, vaikka tavallaan ihan sujuvaa kuviota mentiin (ei tosin siten kuin Anne sen oli suunnitellut).

Illansuussa urhelijakoira Jeppe sai jäädä ojentelemaan kinttujaan sohvalle, kun Jussin kanssa juostiin reilu 3,5 kilsaa. Kyllä pikkupiskin pussihousut väpätti...

Hammashoitoa

mutta hammasharja väärin päin suussa ;-)

Kalkkunakoira

Jussi pääsi ainakin osittain talviturkistaan. Karmea karvapallerohan se jo olikin, eikä nyppimisjäljellä voi mitenkään kehua, kun kotikutoisesti se tehtiin. Mutta kevyt olo koirulilla! :)

Ennen karvaoperaatiota piha-aksailtiin kolmen aidan ja keppien kiemurointia. Jussilla alkaa kepit sujumaan. Kun se ilo ja into vaan saadaan kisoihinkin...

Omaa kisaa

E-HKK viikonloppu Hattulassa. Jeppe kipitti kolme rataa lainakuskilla. Ihan kivaa menoa, mm. epäonninen rima ja keppikielto, mutta ihanaa, kun pieni koira on niin valmis menemään vieraidenkin karttureiden kanssa.

Jussin agilityradat olivat "tuttuja juttuja", eli aalla ei vauhti pyssää ja koira ulos. ARGH. Hyppärille oli pakko tsempata, ja sieltä napsahti sitten voitto ja luvakin siinä sivutuotteena.

Nyt ollaan kaikki väsyjä.

Old Mode ja Hernepussi (vai -soppa?)

Vimpat KK-treenit tänä keväänä.

Rata oli piiitkä. Ja kontaktipitoinen (niinkuin olin toivonutkin). Vanha moodi (lue Jeppe) kulki hyvin, kun vaan rattia osattaisiin kääntää oikein. Persjätöt jopa sujuivat. Jopa puomin ja aan jälkeen. Siis eihän kontaktit ole hyvät :D vaan ohjaus kutakuinkin pelitti niissä kohdissa. Kepeille vienti oli haastava ja uusittiin useampaan kertaan.

Lopussa vanha moodi osoitti jo väsymisen merkkejä, mutta antoisaa siis oli.

Pussipäällä (lue Jussi) sitten laitettiinkin herneet raksuttamaan. Kontaktisulkeista sulkeisen perään. Ehkä kartturi sai nyt vision siitä, miten ja mitä tehdä. Kun vaan muistaa olla kärsivällinen, rauhallinen, ja ennenkaikkea auttamatta ja liikkumatta! Kyllä se Jussupussukka sitten herneitä laittoi likoon; two-on-two-off tarkoitti makkaraa. Sulkeisten jälkeen mentiin keppikohtaa, ja ihan kohtalaisesti pujotellen, mutta kun sisäänmenokaarretta alettiin hiomaan, oli herneitä jo kypsytelty liikaa: keskittymiskyky oli äärirajoilla. Pikkukoira passitettiin sivuun.

Mutta vielä illan vimppana mentiin hauskaa aita-serpentiini-putki-kuviota leijeröimällä. Sehän sujui. Tai miksei sujuisi - kun vaan luottaa koiraan.

Ensi viikolla starttaa ulkokausi, ja tehollisempaa treeniä otetaan neljästi kesän aikana Lempäälässä, ettei totuus unohtuisi.

KaniKrossia

Niin, ei me canicrossia olla oikeesti menty. Ikinä. Että jos tätä meidän lenkkeilyä voisi sitten vaikka kanikrossiksi kutsua. Tänään muuten meinas olla kisukrossia - kun kissa säntäs nenän edestä karkuun...

Mutta niin... Oltiin niin reippaita tänään, että ansaitaan bloggaus :) Aamupäivällä tunnin reipas kävelylenkki kera villakavereiden. Paino sanalla reipas. Koirien sykemittarit eivät piipanneet lainkaan - eikä juuri kaksijalkaistenkaan, varsinkin kun allekirjoittaneen mittari on patterinvaihdossa :D

Illalla vielä minijuoksulenkki. Ilman Jeppeä. Jussista saattaisi krossaajaksi ollakin. Sen verran reipasta haipakkaa se painelee edellä :)

Pihaxaa alasti

Piha-aksanhan kaikki aksaajat tietävät. Mutta alasti? No, se on lentävä lausahdus jokusen vuoden takaa Purinalta, kun huudahdin tomerana kontaktilla "alas asti" ja se kuulemma kuulosti, kuin olisin huutanut "alasti". Yleisö rämähti.

Mutta siis ei menty nyt edes alasti. Mentiin "vaan" pihaxaa. Kolmea aitaa ja keppejä. Välistä vetoja sekä sylinkäännähdyksiä. Ja keppejä. Ja keppejä. Ja vielä kerran keppejä. Jussihan osaa ne melkein :D Hakeekin suhteellisen kivasti; toisinaan sekoaa, mutta menee ihan kohtalaisen omatoimisesti. Nyt kun vaan reippaana viitsitään ja muistetaan ja jaksetaan tehdä monta kertaa viikossa pikaiset pihaxat.

Me käytiin uimassa

Ja mennään varmasti toistekin!

Vappuheiloja

Koiruudet viettivät porukalla vappua;  10 urosta pysyi sulassa sovussa (kuten aina), vaikka tyttöjä oli tarjolla vain kolme.