Tuosta hassustapienestätyhmästä koirastahan on kasvamassa ihan agilitykoira :D Aika kauan siinä kesti... (ylihuomenna nimittäin tulee täyteen kuusi vuotta).
Keskiviikkotreenit ovat menneet kivasti. On onnistumisia, mutta on tietysti vaikeampiakin kohtia, joita on sitten harkattu.Viikko sitten tehtiin "pro-ohjaus". Joo - se kyllä toimi, kun tehtiin pala palalta. Onnistuisi varmaan hyvin parin treenin jälkeen. Sylkkärimäinen käännös sopii Jussille - normimutkat menee niiiin pitkiksi.
Eilen onnistuttiin oikeinkin hyvin tiukoissa kohdissa, joissa piti saada koira ohittamaan esteitä tosi läheltä. Hassupienityhmä koira oli aivan innoissaan - ja niin tietysti ohjaajakin! Sunnuntaina kipitetään kolme rataa - toivotaan onnistumisia!
torstai 12. maaliskuuta 2015
sunnuntai 1. maaliskuuta 2015
Jopas nyt
Keskiviikkona treenattiin taas Lempäälässä. Aika lentää niin siivillä, että tosiaankin tuntui että "taas". Rata oli ihan mielenkiintoinen. Samoja kohtia mentiin niin moneen kertaan, että rata oli todellinen "yli-nelikymppisten-unelma". Mutta ei me taidettu radalla sitä unohtaa.
Positiivista oli koiran draivi. Se nimittäin lähes tulkoon lähti käsistä... Parissa kohtaa rataa oli muutenkin sellaisia apua-tilanteita, että ohjaaja oli pulassa. Ja ihan koutsin suostumuksella tehtiin putkeen takaaleikkaus. Ei nimittäin ollut mahkuja ehtiä eteen valssailemaan.
Kyllä sitä oppiakin taas saatiin... Putkesta leijeröitiin muurin toiselle puolen, ja oma linja olisi ollut täysin typerä. Mutta koutsin ohjein sujui kuin leikki. Saksalainen ei tosin suju edes satojen vihjeiden kanssa... ei sitten millään. Se on ollut aina vaikea, ja niin nytkin. Pari kertaa saatiin onnistumaan -kökösti.
Jossain vaiheessa kun kartturi vaan tumpeloi, meni koiraltakin into. Pakkopaussi. Mutta kyllä siinä ihan aksakoiran ainesta on... myönnettäköön ;)
Positiivista oli koiran draivi. Se nimittäin lähes tulkoon lähti käsistä... Parissa kohtaa rataa oli muutenkin sellaisia apua-tilanteita, että ohjaaja oli pulassa. Ja ihan koutsin suostumuksella tehtiin putkeen takaaleikkaus. Ei nimittäin ollut mahkuja ehtiä eteen valssailemaan.
Kyllä sitä oppiakin taas saatiin... Putkesta leijeröitiin muurin toiselle puolen, ja oma linja olisi ollut täysin typerä. Mutta koutsin ohjein sujui kuin leikki. Saksalainen ei tosin suju edes satojen vihjeiden kanssa... ei sitten millään. Se on ollut aina vaikea, ja niin nytkin. Pari kertaa saatiin onnistumaan -kökösti.
Jossain vaiheessa kun kartturi vaan tumpeloi, meni koiraltakin into. Pakkopaussi. Mutta kyllä siinä ihan aksakoiran ainesta on... myönnettäköön ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)