Kyllä tää kerran kuussa ilmestyvä keskiviikkoillan ohjelma peittoaa mennen tullen Akun ja 7 ihmettä. Kilpailevat nimittäin samasta prime time ajastakin.
Päätähtenä on Jussi 5,5 vee, joka nyt vihdonkin tuntuu alkaneen ymmärtäneen agilityn saloja. Tämän viikon jaksossa oli teemana 36 estettä. Suhteellisen suoraviivaistakin menoa, jossa päästiin nauttimaan vauhdista. Mutta ei se ihan helppokaan ollut. Terveisiä vaan Laurille ;)
Totta kai ensimmäisellä kiekalla tehtiin virheitä. Joitakin kohtia tuli testattua pariin, kolmeenkin kertaan, ennenkuin natsasi. Koiralla oli NIIN into päällä. Pikkubreikin jälkeen kokeiltiin tehdä ehjää rataa, ja aika pitkälle päästiin. Radallahan oli pituutta 287 metriä, ja esteellä nro 26 ohjaajan flunssakunto hiukan prakasi, ja ei vaan ehtinyt törkkäämään takaakiertoon...
Mutta oli NIIN draivikas treeni, että tämän voimalla jaksetaan taas tovi!
sunnuntai 26. lokakuuta 2014
sunnuntai 19. lokakuuta 2014
Kahdet kisat ja kahdet treenit
Syysväsymystäkö tämä kirjoittamattomuus on? Vai kiirettä? No, oli mitä hyvänsä, takana on ahkerat pari viikkoa. Kahdet normikeskiviikkotreenit ovat menneet HYVIN. Jussilla on draivia, jutut ovat sujuneet - jos nyt ei ensimmäisellä, niin ainakin toisella kertaa. Mutta kisoissa sitten ei olla onnistuttu. Viikko sitten hypeltiin itävaltalaisen Hüpen radoilla jopa NELJÄSTI.
Eka rata oli pelleilyä. Koira oli lahna ja hyllytettiin jo nelosesteelle, jonka jälkeen juoksenneltiin päättömästi rata loppuun. Voi karmeus! Toisella radalla koira LOIKKI (kyllä!) kontaktit, ja toisen kohdalla olin sitten hereillä ja koira kainaloon. Kolmannella onnistuttiin ottamaan kielto, ja sen jälkeen vielä harjoiteltiin aata. Neljännellä tyrittiin toiseen keppiväliin ja hyllytettiin sitten johonkin kielto kohtaan, kun ei viitsitty tahkota samaa kohtaa vaan jatkettiin ikäänkuin ehjänä ratana loppuun.
Tavallaan pari rataa olivat ihan ok, koska tulostaso ei päätä huimannut... mutta kyllä neljä hyllyä kieltämättä pistää miettimään...
Niinpä oltiin toiveikkaita tänpäiväisen kisan suhteen. Kolme mahkua meille annettiin, mutta tulosrivi oli hyl-hyl-5. Surkeankuuloisesta rivistä huolimatta ollaan hyvillä mielin. Eka rata meni tosin harjoitteluun; koiralla kova vauhti ja into, johon yhdistettynä löysä ohjaus sai aikaan esteen ohituksen ja säntäämisen väärälle esteelle. Toka rata kaatui aan ohittamiseen (samainen kielto tapahtui muuten ekallakin radalla...), ja sen jälkeen ohitettiin taas yksi este hyllyn verran. Hyppärillä sitten inhottava sisäänmenovirhe kepeillä, lievästi just ohi ekan välin.... mutta muuten oikein sujuvaa menoa. OLEN TYYTYVÄINEN!
Jos jotain hyvää etsii, niin niistot alkavat sujua. Samoin tein yhden onnistuneen whiskyn. (HUOM! En mainosta nyt sitä juomaa!). Ja ainakin omasta mielestäni otan etäisyyttä koiraan, eli koitan luottaa ja enemmän ohjailla kauempaa enkä ole aina saattelemassa. No, sen näkee kun pääsee katsomaan videoita.
Eka rata oli pelleilyä. Koira oli lahna ja hyllytettiin jo nelosesteelle, jonka jälkeen juoksenneltiin päättömästi rata loppuun. Voi karmeus! Toisella radalla koira LOIKKI (kyllä!) kontaktit, ja toisen kohdalla olin sitten hereillä ja koira kainaloon. Kolmannella onnistuttiin ottamaan kielto, ja sen jälkeen vielä harjoiteltiin aata. Neljännellä tyrittiin toiseen keppiväliin ja hyllytettiin sitten johonkin kielto kohtaan, kun ei viitsitty tahkota samaa kohtaa vaan jatkettiin ikäänkuin ehjänä ratana loppuun.
Tavallaan pari rataa olivat ihan ok, koska tulostaso ei päätä huimannut... mutta kyllä neljä hyllyä kieltämättä pistää miettimään...
Niinpä oltiin toiveikkaita tänpäiväisen kisan suhteen. Kolme mahkua meille annettiin, mutta tulosrivi oli hyl-hyl-5. Surkeankuuloisesta rivistä huolimatta ollaan hyvillä mielin. Eka rata meni tosin harjoitteluun; koiralla kova vauhti ja into, johon yhdistettynä löysä ohjaus sai aikaan esteen ohituksen ja säntäämisen väärälle esteelle. Toka rata kaatui aan ohittamiseen (samainen kielto tapahtui muuten ekallakin radalla...), ja sen jälkeen ohitettiin taas yksi este hyllyn verran. Hyppärillä sitten inhottava sisäänmenovirhe kepeillä, lievästi just ohi ekan välin.... mutta muuten oikein sujuvaa menoa. OLEN TYYTYVÄINEN!
Jos jotain hyvää etsii, niin niistot alkavat sujua. Samoin tein yhden onnistuneen whiskyn. (HUOM! En mainosta nyt sitä juomaa!). Ja ainakin omasta mielestäni otan etäisyyttä koiraan, eli koitan luottaa ja enemmän ohjailla kauempaa enkä ole aina saattelemassa. No, sen näkee kun pääsee katsomaan videoita.
tiistai 7. lokakuuta 2014
lauantai 4. lokakuuta 2014
Ei aina voi... vaikka treeneissä kuitenkin
Keskiviikkona korkattiin normitreenit. Oli niin kivaa, vaikka "vähän" väsyneellä (äiti)mielellä sinne mentiin. Pari pätkää sujui kivasti. Totta mooses muutamaa kohtaa tahkottiinkin, mutta innolla. Ihan ulinan kera. Se se vasta on jotain!
Niinpä sitten oli jopa odotuksia ja toiveita lauantaisiin kisoihin samassa hallissa. Ekana Viitaniemen jouhea hyppis. Eikös tämä täti unohda lähes loppusuoralla radan. Puhdasta nollaa siihen saakka, ja pyörittiin sitten kiellon verran ihmettelemässä mihin matka jatkuu. Tyypit (kiitos rakkaat!) huuteli suuntamerkkejä kehän laidalta, mutta kun puusilmä ei nähnyt numeroa... Kas, se oli otettu pois, kuten tuomarikin ilmoitti ratiksessa. Ja minä kun ehdin kelata, että johan nyt on hemmetti, ettei ole yhtään numeroitua estettä edessä - ja takaakiertoa tässä ei ollut :D Se rata meni sitten siihen.
Tokan kartturoi lainatäti. Hyvin kartturoikin. Jussi oli nätisti, ehkä jopa liian kiinni kartturissa, kun bongahti pois keinulta kiellon verran. Harmi! Menivät kepitkin ihan ulinan kera!
Kolmas rata meni puoleen väliin hyvin. Sitten hajos. Taas semmoista jussimaista typerää esteiden ohittelua. ARGH! Samaa tapahtui vielä lopussa. Eikä ohjaaja näköjään osaa viedä mitään koiraa ahtaasta välistä takaakiertoon, kun onnistui sössimään samassa kohdassa niin oman kuin lainakoiran; muuten Lottis oli huippu <3 <3 <3 Tänään oli siis koiranvaihtopäivä.
Niinpä sitten oli jopa odotuksia ja toiveita lauantaisiin kisoihin samassa hallissa. Ekana Viitaniemen jouhea hyppis. Eikös tämä täti unohda lähes loppusuoralla radan. Puhdasta nollaa siihen saakka, ja pyörittiin sitten kiellon verran ihmettelemässä mihin matka jatkuu. Tyypit (kiitos rakkaat!) huuteli suuntamerkkejä kehän laidalta, mutta kun puusilmä ei nähnyt numeroa... Kas, se oli otettu pois, kuten tuomarikin ilmoitti ratiksessa. Ja minä kun ehdin kelata, että johan nyt on hemmetti, ettei ole yhtään numeroitua estettä edessä - ja takaakiertoa tässä ei ollut :D Se rata meni sitten siihen.
Tokan kartturoi lainatäti. Hyvin kartturoikin. Jussi oli nätisti, ehkä jopa liian kiinni kartturissa, kun bongahti pois keinulta kiellon verran. Harmi! Menivät kepitkin ihan ulinan kera!
Kolmas rata meni puoleen väliin hyvin. Sitten hajos. Taas semmoista jussimaista typerää esteiden ohittelua. ARGH! Samaa tapahtui vielä lopussa. Eikä ohjaaja näköjään osaa viedä mitään koiraa ahtaasta välistä takaakiertoon, kun onnistui sössimään samassa kohdassa niin oman kuin lainakoiran; muuten Lottis oli huippu <3 <3 <3 Tänään oli siis koiranvaihtopäivä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)