Pari maanantaipätkää. Eka (Jussin) suoritus: hyvä. Sellainen tasaisen tappava :D Leikkasin takana kepeille - joo ei hyvä, mutta treenin vuoksi. Kepeiltä pitää irrota enemmän. Putken jälkeen nappasin koiran mukaani, mutta jätin oikealle kädelle.Vasemmassa voisi tehdä tiukemman mutkan.
Uusiksi: Korjasin parhaani mukaan edellä mainitut jutut.
Tokassa pätkässä koiralla oli vallan draivia. Ei nyt isolla deellä, mutta Jussiksi paljon.Vauhtiradan jälkeen piti käydä mussuttamassa kentän laidalla jotain ihanaa tuoksua, jonka jälkeen se draivi oli kadonnut; jäljellä oli korkeintaan raivi tai ehkä vaan aivi. Jussi on just sellainen... BLAAH.
Kolmas kerta oli siis hinaamista...
Jeppe sai mennä kumpaisenkin pätkän kertaalleen. Korkeelta ja kovaa. Eikä tietoakaan mistään vastakäännöksistä. Vanhoilla opeilla paahdetaan. "Treenataan" nyt, jos jokunen hyppäri pompitaan tänä kesänä ihan mielenterveydellisistä syistä. Kai tuolle papalle sen on velkaa... <3
Ps. Yksi punkki löydetty Jepen päästä. Kesän ensimmäinen.
tiistai 28. toukokuuta 2013
Missä sä oikein viivyt?!
6,5 kilsaa. Jeppeä ei kannata ottaa enää messiin. Tarvitaan hinuri tai potkulauta.
lauantai 25. toukokuuta 2013
maanantai 20. toukokuuta 2013
Maanantairata
Keinumäen aurinkotakuu taas piti. Vielä treeneihin lähtiessä jäivät aurinkolasit kotiin ja mukaan tarttui takki. Ei tarvinnut, ei. Hiki virtasi miltei mitään tekemättä.
Ratana oli kolmosen kisarata - siitä, kenen kädenjälkeä se oli, ei ollut merkintää. Mutta mielenkiitoinen se oli. Näytti yksinkertaiselta, mutta muutamat kohdat joutui kyllä hiomaan. Alussa oli muurilta 180 asteen käännös, ja itse asiassa kohta taisi parhaiten onnistua niisto-persjättönä. Kolmannella kerralla se jo onnistui... kun sai koiralta vauhtia pois ennen muuria, ja hypyn suunnan kääntymään ajoissa. Ja se nyrkin suunta...
Sitten puomin ja renkaan jälkeen käännös taas takaisin ja parin aidan jälkeen suorasta putkesta mutkaputkeen. Siinä sai kirittää, että ehti ohjaamaan mutkaputkeen (eikä sinne muurille). Sitten aalle ja kepeille (joo siis Jussi meni ihan kivasti sisään kepeille avokulmasta!) ja sen jälkeen loppuSUORA. Siis melkein suora. Pari aitaa suoraan, pieni vastakäden haltuunotto ja linjanmuutos ja taas pari aitaa eteen, ja vielä viistoaidalta (suunta suoraan putkeen) käännös vimpalle aidalle. Onnistunut suoritus edellytti kaarroskohdassa irtaantumista, koska jos saatteli liian pitkälle, koira sinkasi joko putkeen tai ohi aidan.
Jussi oli ihan mainio - tykkäsin. Vaikka eihän se kyllä ihan agikoiralta tunnu. Höpsö. Se tuntuu vähän sellaiselta leikki-aksakoiralta :) Jeppe sai singahtaa rataa myös; parit rimat sieltä putoili, eikä keppien avokulma suju vanhalta parralta :D Niistä kontakteista nyt puhumattakaan. Jälkiverkaksi uimista (kesän ekat!) ja vaskitsan ja korvasienten bongausta.
Ratana oli kolmosen kisarata - siitä, kenen kädenjälkeä se oli, ei ollut merkintää. Mutta mielenkiitoinen se oli. Näytti yksinkertaiselta, mutta muutamat kohdat joutui kyllä hiomaan. Alussa oli muurilta 180 asteen käännös, ja itse asiassa kohta taisi parhaiten onnistua niisto-persjättönä. Kolmannella kerralla se jo onnistui... kun sai koiralta vauhtia pois ennen muuria, ja hypyn suunnan kääntymään ajoissa. Ja se nyrkin suunta...
Sitten puomin ja renkaan jälkeen käännös taas takaisin ja parin aidan jälkeen suorasta putkesta mutkaputkeen. Siinä sai kirittää, että ehti ohjaamaan mutkaputkeen (eikä sinne muurille). Sitten aalle ja kepeille (joo siis Jussi meni ihan kivasti sisään kepeille avokulmasta!) ja sen jälkeen loppuSUORA. Siis melkein suora. Pari aitaa suoraan, pieni vastakäden haltuunotto ja linjanmuutos ja taas pari aitaa eteen, ja vielä viistoaidalta (suunta suoraan putkeen) käännös vimpalle aidalle. Onnistunut suoritus edellytti kaarroskohdassa irtaantumista, koska jos saatteli liian pitkälle, koira sinkasi joko putkeen tai ohi aidan.
Jussi oli ihan mainio - tykkäsin. Vaikka eihän se kyllä ihan agikoiralta tunnu. Höpsö. Se tuntuu vähän sellaiselta leikki-aksakoiralta :) Jeppe sai singahtaa rataa myös; parit rimat sieltä putoili, eikä keppien avokulma suju vanhalta parralta :D Niistä kontakteista nyt puhumattakaan. Jälkiverkaksi uimista (kesän ekat!) ja vaskitsan ja korvasienten bongausta.
perjantai 17. toukokuuta 2013
torstai 16. toukokuuta 2013
keskiviikko 15. toukokuuta 2013
Sanasto hallussa
Agilityssä on aivan oma termistönsä. Jokainen asiansa hallitseva harrastaja toki tietää ja tuntee ja osaa kaikki kuviot, jopa monilla eri nimityksillä. Tähän on koottu muutamia kenties tärkeimpiä ja ainakin rakkaiden ehekkiläisten käytössä olevia ohjauskuvioita nimineen:
puolukka = tylsän perinteinen siivekkeen ympäri pyörittäminen, jossa koiran vauhti hiipuu ja ohjaajan pää menee pyörälle; tiedättehän vanhan suomalaisen sananlaskun miten puolukka pyörii jossain...
töppöily = yleisnimitys Terhin tekemistä töpeksimisistä radalla; käsittää esim. ohjaajan törmäämisen aitaan
örnähdys = Ninan kehittämä käännös, joka ei ole jaakotus eikä myöskän trkmanin tai goran mukaan nimetty käännähdys
pasit = Pasien toistama, täysin identtinen virhe radan samassa kohtaa (esim. koiran vienti onnistuneesti esteen taakse, vaikka se pitäisi suorittaa edestä päin)
pinseri = ohjaajan topakka kädet lanteilla seisonta-asento, kun koira yrittää varastaa lähdössä
eekoot = ohjaajan pomppiminen ja kiukuttelu tasajalkaa hyppimällä koiran hylkäännyttyä ohjausvirheen johdosta
pyyhkäisy = epämääräinen niistoyritys (saattaa jopa onnistua, tai sitten ei...)
renkolainen (tunnetaan myös hattulalaisena) = ei siis saksalainen, eikä japanilainen, vaan hidas yritelmä mistä tahansa ohjauskuviosta
chachacha = valssi, jossa ohjaaja yrittää epätoivoisesti liikuttaa ylikorostuneesti lanteitaan oikeaan suuntaan
humppa = valssi, joka jää vajaaksi ja töksähtäväksi
0-on-4-off = 2-on-2-off-yritys, jossa koira kököttää sitkeästi kaikki tassut kontaktilla
alasti (lue: alas asti) = käskytys koiralle, kun sen toivotaan koskevan kontaktipintaa mutta lopputuloksena on koiran vauhdin himmaaminen, pompahdus räikeästi maahan sekä yleisön hörähdys
Muitakin lentäviä lauseita on toki käyttöön muotoutunut: epäonnistuneessa tilanteessa voi esim. todeta, että "koira oli liian nopea" eikä suinkaan että "olin itse myöhässä".
puolukka = tylsän perinteinen siivekkeen ympäri pyörittäminen, jossa koiran vauhti hiipuu ja ohjaajan pää menee pyörälle; tiedättehän vanhan suomalaisen sananlaskun miten puolukka pyörii jossain...
töppöily = yleisnimitys Terhin tekemistä töpeksimisistä radalla; käsittää esim. ohjaajan törmäämisen aitaan
örnähdys = Ninan kehittämä käännös, joka ei ole jaakotus eikä myöskän trkmanin tai goran mukaan nimetty käännähdys
pasit = Pasien toistama, täysin identtinen virhe radan samassa kohtaa (esim. koiran vienti onnistuneesti esteen taakse, vaikka se pitäisi suorittaa edestä päin)
pinseri = ohjaajan topakka kädet lanteilla seisonta-asento, kun koira yrittää varastaa lähdössä
eekoot = ohjaajan pomppiminen ja kiukuttelu tasajalkaa hyppimällä koiran hylkäännyttyä ohjausvirheen johdosta
pyyhkäisy = epämääräinen niistoyritys (saattaa jopa onnistua, tai sitten ei...)
renkolainen (tunnetaan myös hattulalaisena) = ei siis saksalainen, eikä japanilainen, vaan hidas yritelmä mistä tahansa ohjauskuviosta
chachacha = valssi, jossa ohjaaja yrittää epätoivoisesti liikuttaa ylikorostuneesti lanteitaan oikeaan suuntaan
humppa = valssi, joka jää vajaaksi ja töksähtäväksi
0-on-4-off = 2-on-2-off-yritys, jossa koira kököttää sitkeästi kaikki tassut kontaktilla
alasti (lue: alas asti) = käskytys koiralle, kun sen toivotaan koskevan kontaktipintaa mutta lopputuloksena on koiran vauhdin himmaaminen, pompahdus räikeästi maahan sekä yleisön hörähdys
Muitakin lentäviä lauseita on toki käyttöön muotoutunut: epäonnistuneessa tilanteessa voi esim. todeta, että "koira oli liian nopea" eikä suinkaan että "olin itse myöhässä".
maanantai 13. toukokuuta 2013
Laakakorvasienten varjossa
Keiniksellä pikatreeneissä. Meinasi kello olla ihan sekaisin, kun meni vain omiin treeneihin, eikä niiden lisäksi koutsaamaan. Niinpä rata kaikessa lyhykäisyydessään ei meinannut pysyä päässä - jotenkin ohjaaja hössäsi. Tai ihmekös tuo, kun löytyi kesken treenien laakakorvasieniä. Kyllä, laittakaa koordinaatit talteen: Keinumäki. Noin kaksi metriä agilitykentästämme :D
Mutta Jussi-pussikka oli suht innokas. Haki keppejä aika mukavasti. Tai ei nyt ehkä hakenut, vaan meni puoliohjattuna mukavasti :) Ja puomin kontaktit sujuu. Ohjaaja osasi kai tehdän jonkun verran vastakäännöksiäkin.
Jeppe pääsi sinkoilemaan radan kertaalleen - nautti kaiketikin taas menosta :)
Mutta Jussi-pussikka oli suht innokas. Haki keppejä aika mukavasti. Tai ei nyt ehkä hakenut, vaan meni puoliohjattuna mukavasti :) Ja puomin kontaktit sujuu. Ohjaaja osasi kai tehdän jonkun verran vastakäännöksiäkin.
Jeppe pääsi sinkoilemaan radan kertaalleen - nautti kaiketikin taas menosta :)
torstai 9. toukokuuta 2013
Ulkokenttien kirmailua
Maanantaina alkoi Keinumäki-kausi, jee! Se vaan ON niin nautinnollista, jostain syystä (vaikka lätkämatsin takia ei jääty edes uimarantareissulle). Treenit meni tahmeasti, paitsi Jepen osalta :) Sekin pääsi tekemään pätkää, ja voi sitä innon ja autuuden määrää. Ihan tuntee itsensä julmuriksi, kun täpäkkä ei ole päässyt aksailemaan. Mutta jos nyt kesän aikana jokusen hyppärin toiselle soisi...
Jussi ei ole koskaan ollut kovin täpäkkä Keiniksellä - pohja on raskas, hajuja piisaa jne. Mutta kyllähän sitä sitten hiukan hetsaamalla saatiin paranemaan. Kontakti ainakin sujuu, mutta keppien kanssa tahkottiin; ei tahdo oikein suorittaa itsenäisesti loppuun saakka...
Tiistaina sitten korkattiin tarhakausi, ja voi sitä väsymyksen määrää parin tunnin tarhailun jälkeen. Kai se uuvuttaa, kun aistit on valppaana.
Ja tänään sitten helatorstaita heilumassa Ojangossa. Eka rata oli hyppis - ja taas sarjasamme "katoanko maan alle vai Ameriikkaanko, lopullisesti". Yhdeksän esteen jälkeen kun koira jatkoi matkaansa lyhtypylväälle nostamaan koipeaan. Ehdin jopa ajattelemaan, että nyt kainaloon ja veks, mutta kaipa se aggressiivinen reaktio huokui niin sännätessäni koiraa kohti, että eipä ehtinyt mitään merkkaileen. Saldona vain kielto ja melkein 15s yliaikaa, kun joka toisen esteen jälkeen piti tehdä jotain kummallista kunniakierroskaarretta ja karkaamisyritystä. Voi Jussi!
Voi Jussi kuitenkin hiukan yllätti, sillä agirata pysyi handussa. Nolla. Huono sikäli, että kontaktit eivät olleet sitä mitä vaadin, mutta toisaalta, seisotteluilla olisi tullut yliaikaa. Nyt ehditiin kaksi kymmenystä alle :D Mutta hitain nolla ja 13. sija 68 koirakon skabassa ei kuitenkaan ihan paska juttu ole. Se on vaan melkein paska :P
Jussi ei ole koskaan ollut kovin täpäkkä Keiniksellä - pohja on raskas, hajuja piisaa jne. Mutta kyllähän sitä sitten hiukan hetsaamalla saatiin paranemaan. Kontakti ainakin sujuu, mutta keppien kanssa tahkottiin; ei tahdo oikein suorittaa itsenäisesti loppuun saakka...
Tiistaina sitten korkattiin tarhakausi, ja voi sitä väsymyksen määrää parin tunnin tarhailun jälkeen. Kai se uuvuttaa, kun aistit on valppaana.
Ja tänään sitten helatorstaita heilumassa Ojangossa. Eka rata oli hyppis - ja taas sarjasamme "katoanko maan alle vai Ameriikkaanko, lopullisesti". Yhdeksän esteen jälkeen kun koira jatkoi matkaansa lyhtypylväälle nostamaan koipeaan. Ehdin jopa ajattelemaan, että nyt kainaloon ja veks, mutta kaipa se aggressiivinen reaktio huokui niin sännätessäni koiraa kohti, että eipä ehtinyt mitään merkkaileen. Saldona vain kielto ja melkein 15s yliaikaa, kun joka toisen esteen jälkeen piti tehdä jotain kummallista kunniakierroskaarretta ja karkaamisyritystä. Voi Jussi!
Voi Jussi kuitenkin hiukan yllätti, sillä agirata pysyi handussa. Nolla. Huono sikäli, että kontaktit eivät olleet sitä mitä vaadin, mutta toisaalta, seisotteluilla olisi tullut yliaikaa. Nyt ehditiin kaksi kymmenystä alle :D Mutta hitain nolla ja 13. sija 68 koirakon skabassa ei kuitenkaan ihan paska juttu ole. Se on vaan melkein paska :P
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)