Hoitolaviikko takana

Emäntä on reissannut urakalla - koiruudet olivat hoitolassa koko viikon. Olivat pissineet sänkynsä... Taatusti jotain herruuden kisailua. Mutta hyvä palvelu oli taas Etelä-Hämeen Eläinhoitolassa: sain pedit pestyinä kotiin :)

Ja heti kun päästiin kotiin, eikun keppitreeniin. Sujui HUIPUSTI.

Matkalta muuten olisi saattanut tarttua russeli mukaan. No ei - järkytys oli suuri, kun moisia pentukauppoja löytyi Ranskanmaaltakin. Russelit oli loppu, mutta 790€:lla olisi irronut :/

Keppitreeni sujuu!

Jippijippijippiiiii! Keppitreeniä ollaan nyt tehty (vasta) kolmena päivänä - ja upesti sujuu! Verkkoja on siis 4kpl, kahdet kummassakin päässä. Ja nami "kuvun" alla etupalkkana. Jubs tekee hyvällä draivilla, etenkin näin kotiintultaessa on virtaa ja intoa hienosti. Tästä on hyvä jatkaa - kun vaan sitten maltilla osataan edetä.

Agility-SERT 17.8.2013

Pikkaisen meinattiin palella sateisen päivän jäljiltä, mutta onneksi tuo ruusuke lämmitti :)

Mikä viikonloppu, WOW!

Huh! Ohjaaja juhli perjantaina MM-hopeaa; ohjasi tosin tällä kertaa rautakankia eikä koiraa :D Mutta hyvä fiilis jäi päälle...

Lauantaina nimittäin nappaistiin omaksi(kin) yllätykseksemme agilitySERT Tampereella. Satoi, satoi ja satoi, ja kenttä lähenteli kaaosta. En muista koskaan kisanneeni niin lätäkköisellä radalla... Silti Jussilla oli intoa, ja kas, melkein kaikki onnistui nappiin. Yksi töpertely ohjauksessa oli; takaakierrossa koira meinasi mennä ohi esteen, mutta sain pelastettua eli noukittua koiran oikein, mutta siinä tuli pientä vekkiä matkaan.

Jo pelkkä nolla maistui makealta, mutta sittenpä palkintojenjakokuulutus yllätti: 3.sija ja SERT. JEE!

Tuplanolla kieltämättä hiukan kiilteli ekan radan jälkeen silmissä, mutta kosahti vitosesteellä. Löysähkö haltuunotto niin, että koira ehti edetä aidan väärälle puolelle. Ja ilmeisesti minun reagointiini reagoiden koiruus alkoi sijaistoimintonuuskuttaa!!! Sekunnin ehdin jo ajatella, että tähänkö tämä taas kaatuu... mutta sain koottua kieltovirheen ja jatkettiin onnistuneesti matkaa. Koiran vauhti oli hyvä, ja lipsahti jopa lopussa väärään päähän putkea. Joka tokikaan ei sikäli haitannut mitään, kun vitonen oli jo alla. Hyvä mieli oli koiran tekemisestä!

Tänään sitten Purinalle. Se pohja ei vaan ole meidän juttu. Himppasen liian pehmeä, ja ennenkaikkea täynnä hajuja :( No, ekasta radasta selvittiin. Pientä jänninkiä oli ilmassa, sillä hukkasin koiran kaksi, ellen peräti kolme kertaa... Oli ihan onnenkantamoista, että sattui jatkamaan rataa oikein :D No, nolla kuin nolla - meille kelpaa kaikki. Onneksi se ei ole videolla ;)

Toka rata oli ulkona, ja oli NIIN paljon kivempaa mennä hiekalla. Rata sujui ihan suunnitellusti, joskin A oli huono, mutta annankin lipsua kisoissa... Treeneissä sitten otetaan taas ryhtiliike. Taas nolla... siis tupla! Hittolainen, Jussin uran ensimmäinen virallinen tupla! Se henkinen tupla tuli Eestinmaalla, mutta kun ulkolaiset nollat eivät kelpaa SM-tuplaksi. Eli iloa piisasi! Aksaratojen etenmät oli 3,8 pintaan, eli aika normi Jussia.

Kolmas rata oli hyppäri, ja geopadillä :/ Ihmeen reippaasti Jussi sen kuitenkin kulki, etenemä oli 4,0 m/s. Sain jopa putkijarrulla koiran hienosti haltuun ja vain yksi kohta kosahti; karmea kaarros sylkkäriyritelmästäni huolimatta. Jälkikäteen tajuan, että rintamasuunta siinä TAAS mätti. Ja siis nolla. TRIPLANOLLA! Voi onnenpäivät!

Tällaista viikonloppua ei varmaan kovin usein koe - onnistumisia sateli niin paljon, että vieläkin hymy kareilee huulilla. Koiralla on rankka viikko takana, kun oltiin kahdesti Lempäälässäkin treenaamassa. "Onneksi" torstain treenit menivät lähinnä keppikouluun, eikä menty täyttä rataa.

Kotona kepitellään nyt taas verkkojen (neljä; kaksi kummassakin päässä) voimin, ja pikkiriikkiset tuokiot targetpalkalla ovat sujuneet hienosti. Ehkä koira on kasvamassa "isoksi", ja ehkä ohjaajankin nuppi ja fysiikka ovat menneet eteenpäin tässä touhussa. Tässä touhussa, jota NIIN rakastamme: AGILITY <3

Ps. Huomenna saa normitreenit jäädä väliin.

Nurkanvaltaaja

Roskiksen ja paperinkeräyslootan takana näkee makoisia unia.

Rankka työpäivä

Startattiin KK:t

ja vieläpä vaihdokkina "väärässä" ryhmässä. Radalla oli 27 estettä; ne jäivät harvinaisen, siis todella harvinaisen, helposti mieleen. Ei se nyt helpolta tuntunut, niin ei kai voi sanoa mistään radasta, mutta sinne päin ;)

Pikkukoirula aloitti innolla. Voi ihanuus! Lähtökin jo karkasi käsistä; siis ei mitään varastamista vaan levahti... Uudella tsempillä sujui jo ihan maltillisin kaarroksin. Ja se kepeille meno... se onnistui tokalla yrittämällä. Kaksi peräkkäistä (suht onnistunutta) sylkkäriä sai koutsinkin päästämään jotain kehumisen tapaista suustaan. Siis sen jälkeen, kun rautalangasta väännettynä olin ymmärtänyt mikä se rintamasuunta siinä jälkimmäisessä sylkkärissä oli. Mitäh... TAASko mulla mättää rintamasuunta. MIKÄ siinä voi olla niin vaikeaa...

Sitten puoli rataa menikin ihan vauhdikkaasti, kunnes - töks - arvatkaapa mikä. Tattadatattattatdaa: NIISTO. Voihan räkä! Aalta piti irrottautua sivulle ja tyrkätä esteen taakse ja niistää. Juu, osaan mä niistää... joka päivä ja monta kertaa, mutta nessulla. Maanantainakin jyräsin siivekkeen yli niistellessäni... Mutta taisi se sitten kolmannella (tmv.) yrittämällä sujua kohtuullisesti.

Onnistumisen ilosta johtuen sitten unohtuikin putkijarru. Ääh, ei minun pikku lahnapusselini sellaista tarvii... ;) Ääh, tartti se sittenkin, neljän metrin putkessa :D Kahden puomille karkaamisen jälkeen onnistuin ääntelmään ja töpöttämään (lue: rytmittämään) niin, että sain koiruuden sentään oikeaan suuntaan. Ja sitten eikun LUJAA, että ehdin päällejuoksemaan. Kyllä - se loppu ainakin meni JUST niinkuin olin suunnitellutkin.

Pikkubreikin jälkeen halusin kokeilla alun hankalaa (avo)keppikulmaa. Kokeiluksi jäi. Jos koira meni oikein sisään, onnistuin riehaantuneella, onnensekaisella kirkumisella rikkomaan sen rytmin KESKEN keppien. Kovin montaa epäonnista yritelmää ei tarvittu, että Jubsukka ei enää (taas!!!) "osannut" koko keppejä. Lopulta oli tarkoitus mennä vain "suorat kepit", koutsia siteeraten. Eli siis ihan pelkät kepit suoraan lähestyen. Juu meni suoraan. Ihan suoraan keppilinjaa, mutta OHI keppien loppupalkalle. Että on vähän keppitreeniä tiedossa.

Mälsä maanantai

Loma loppui. Lue: päivät menee tarhassa. Ilveksen syöttinä. Öh.

Illan treenit menivät lyijyjaloin. Pah.

Ei edes jaksettu lähteä lenkille.

Manic Monday?

Terassipäivystäjä

Arki koittaa kohta

Takana pitkä kesä ja pitkä loma = pitkä kesäloma. Jussi istuksii pihalla ja miettii tulevaa. Koulutkin alkavat maanantaina; "Pitikö mun mennä kouluun? Ja mille luokalle? En kyllä muistaakseni saanut kevättokarissa siirtoa neloselle. Ikuinen kolmosluokkalainen..."

Vieraita - 2 x huskynpentu ja lunni!

Maanantaitreeniä

Mentiin ajoissa paikalle, että saataisiin seurailla edellisen ryhmän treenailua. Heh, kaksin olivat niin tehokkaasti treenanneet, että meilläkin oli uusi rata rakennettu klo 18.59 - aloitettiin siis etuajassa! Pari pätkää taas. Jeppe sai juosta huvikseen. Taitava ;) (onnistuttiin tekemään whisky leikkauskin!).

Jussi oli ihan pirtsakka. Aan jälkeen harmillisesti haisi kerrassaan puoleensa vetävä tuoksu nenuun, niin että vauhti hävisi sen siliän tien. Mutta otettiin sitten jokusen kerran uusiksi. Ja intoa riitti suht mukavasti. Ei kai sitä nyt helteellä paremmin tartte mennäkään?!

Hellepäivää