Sunnuntaina taas nokka kohti Lempäälää. Kaksi starttia ja russelimestaruudet. Tuntui, että koko päivä oli pelkkää odottelua. Startattiin vielä vihoviimeisenä ja 60 koirakon joukossa se merkitsi tosiaankin odottelua - ja oman lähtövuoron kyttäämistä. Milloin lenkitän, milloin koira valmiiksi, mikä numero siellä nyt menee...?
Ensin oli hyppäri, joka kosahti jo alkupäässä kepeille. Luotin että koirula hakisi umpikulman sen kummemmin ohjaamatta, mutta kaarsi aika vauhdikkaasti toiseen keppiväliin. Oma vika. Sitten paahdettiinkin aitasuoraa vähän turhan pitkään ;) Eli eipä se koira kääntynytkään varsinkaan kun ohjaaja ei ihan ajan hermolla ollut. Yhden ylimääräisen esteen kera tehtiin sitten iloisen vauhdikas rata :) Ei hylly edes harmittanut - kunhan nyt tämä ei ihan tavaksi tule...
Agiradalle koitin ryhdistäytyä, ja aikamoista kippuraahan se oli. Takaakiertoa takaakierron jälkeen. Jotenkin onnistuttiin "nolla" vääntämään. Vaan kas, eihän se ollutkaan nolla :D Yliajalle meni 1,13 sekunnin verran :/ Noo... elämä on. Ja onhan 7. sija tuollakin tuloksella 60 koiran joukossa ihan bueno. Ainakin meille. Ei me nyt kauhean paljon nopeampaa olisi osattu niitä tuplaniistoja vääntää... Katsokaa miten väännettiin:
https://www.youtube.com/watch?v=NZ8H5mG2Hec
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti