Tästähän alkaa tulla jo tapa ;) Ja jos oikein halutaan rehvastella, niin aika lähellä oli triplakin. Ei enää puhettakaan radalta karkailevasta koirasta, KOP KOP!
Eli lauantaina skabailtiin kotikekkereissä. Kerrankin koiralla oli hovikuski, eikä "kisakaluja" tarvinnut puuduttaa kisapaikalla autonperässä koko päivää. Vaikka ehtihän Jubs kolmisen tuntia silti venttailla...
Ensimmäinen agirata sujui suurin piirtein suunnitelmien mukaan. Ei siinä sen kummempaa ;) Tai no, jos ois pikkaisen jostain nipistänyt (toki kaarteissa on aina nipistettävää), niin olisi saattanut SERT olla meidän :D Kaksi kymmenystä jäätiin kakkossijasta, mutta kiva oli käydä pokkaamassa kolmossijankin palkinnot.
Toinen agirata oli sen sijaan kalastelua ja myöhästelyä. Äh, typerät täällä, täällä-kiljaisut kiisivät ilmassa ja ohjaaja pelasteli omaa jälkeenjäämistään. Vaan ehjänä sekin sitten lopulta pysyi...
Viimeisenä oli hyppäri. Alku tuntui niin vaikealta, varsinkin kun oli seurannut aamupäivän maksien ja medien sähläilyitä kepeille... Vasta rataantutustumisen jälkeen keksin, että voihan sen koiran kierrättää toistakin kautta... Ja niin tein; toteutin ohjauksen ihan kylmiltään. Sen kyllä huomasi, mutta luulen, että keppien sisäänmeno pelastui kyseisellä ohjauskuviolla iiisosta kaarroksesta huolimatta. Ehkä olin sitten sekunnin verran huojentunut ja löysä, sillä Jussi pomppasi jotenkin jonkin keppivälin ohi, eli otettiin sitten kepit kuitenkin alusta uudelleen :/ Loppurata meni kuitenkin niinkuin pitikin; ehdin hyvin jopa lopun päällejuoksuun.
Tyytyväinen siis täytyy olla koiraan, joka viime kisat on tuntunut lähes varmalta. Sana ihan naurattaa :D Seuraava koitos onkin sitten piirinmestaruus - muutoin syksyn kisailut jää aika vähiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti