Jussin pettymys oli valtaisa, kun viikonlopun hoidokit peruuntuivat: seurana piti olla ihanaiset staffi- ja doginartut. Tilalle tuli villispoika, naapurin jätkä - epistä!
Päätettiin sitten epistellä ihan kunnolla. Eikun Vorssaan! Naapurinpoika höntsäili vakio-ohjaajansa kera, ja Jussi pääsi pinkomaan kaksi kertaa kisaavien radan. Ekalla yrittämällä koirula sujahti selän takaa putkeen - ihan ylläri ohjaajalle, mutta laitetaan kartturin piikkiin. Aalla lipsuttiin myös, ja korjattiin. Muutoin siedettävää menoa. Toka yrittämä tulikin kovin nopsaan ekan suorituksen jälkeen, ettei kissaa ehditty sanoa. Ekan radan virheistä opittiin, ja tehtiin nollarataa... VIIMEISELLE esteelle saakka. Ohi. Kielto på finska. Argh. Eikun sitten kiepsautus ja uusiksi. Blaah. NIIN tyypillistä Jussille, vaikka täytyykin todeta, että vimppa este oli hankalahkossa linjassa. Jälkiviisaana todettakoon, että olikin hyvä että otin vimpan esteen uusiksi.
Kehuja täytyy antaa Juballe siitä, että lähtö sujui hienosti. Jätin koiran KOLMEN esteen taakse, joista keskimmäinen oli vielä hiukan viistossa linjassa, eikä ollut mitenkään itsestään selvää, että rekku ohittamatta starttaisi. Kontaktit olivat nätit, mutta kepeille sitä vauhtia tarvittaisiin.
Kotosalla oltiin jo hetki huokaistu, kun seurakaverit toivat YKKÖSpalkinnon :D Niin sitä vaan femmalla ja viiden sekan yliajalla napattiin voitto. Nauratti. Hyvä treenipäivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti