Hups, kun lomalaisten aika karkaa. Keskiviikkona pakattiin auto täyteen, ja yövyttiin välietapissa, ennenkuin torstaina suunnattiin Suomenlahden toiselle puolen. Kolme yötä Pärnussa.
Perjantai oli vapaapäivä, eli koirille se merkkasi kämpillä loikoilua ja rantsulla ja puistoissa käppäilyä. Lauantaina sitten tositoimiin. Ensin näytelmä. Russeliuroksia oli 8, ja SUUREKSI ihmetykseksi Jussi esiintyi! Sehän oli kuin näyttelykoira konsanaan... (toisin kuin handleri). Lopullinen tulos oli PU2 ja vara-vacib. Venäläistuomari sijoitti venäläisvalion ykköseksi, etenkin kun ensin varmisti kehäsihteertiltä, minkä luokan koirista oli kyse... No eihän nämä tulokset meitä hetkauta suuntaan tai toiseen, iloisia oltiin! Saatiin käännösapua venäjänkielisestä lausunnostakin, ja moitteensijaa siitä ei löytynyt. Lopuksi vielä hehkutus, miten upeassa kunnossa koira esitettiin :) (lieko tarkoittanut enemmän lihaskuntoa kuin karvaa... Paniikissa irtokarvoja nypitiin ennen kehään menoa).
Agilitya saatiin juosta helteessä, hyppis ja kaksi aksarataa. Hyppäri sujui, ja kas, sujuikin parhaiten minikoirista. Eli nollavoitto! Se, jos mikä lämmitti, sillä MM-karsintoja silmällä pitäen kotimainen voitto on enemmän kuin työn takana... Seuraava rata menikin käteen SURKEIDEN ohjausvalintojen vuoksi. Voi elämän kevät. Harmi tietysti, kun koira kulki... Vimppa rata oli nollaa toka vikalle esteelle asti, jossa kartturi hyytyi TÄYSIN. Kontaktiloikka. Argh. No, eipä ole syyttäminen kuin itseään.
Sunnuntaina aikataulut eivät meitä suosineet, ja ehdittiin juosta hirveässä kiireessä vain yksi rata. Siinä harmittava kielto, kun tehtiin turhan äkäinen vastakäännös.
No, kaikkiaan Tamas Traj'n radat olivat kivoja, ja koko reissu kaikinpuolin onnistunut. Kaikki aksaamassa olleet seurakaverit pääsivät palkinnoillekin.
Nyt jatketaan helteen viettoa himassa. Uidaan, uidaan ja vielä kerran uidaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti