Sehän tunnetusti laskee. Niin meidän tuloksetkin tänään. Ekana oli hyppis: sellainen jouheva ja suoraviivainen, jossa sateli nollia kuin sieniä sateella. Kas vain meillekin, mutta vauhti ei yltänyt kuin sijalle 10. Olishan niissä kaarteissa ollut petraamista joo. Etenkin alun muuri (sen jälkeinen kaarre) jäi vitsittämään.
Toka rata oli enemmän vääntöä ja "mukamas-nolla" siitä saatiin. Sen verran tiukahkon ajan oli Muotka laittanut, että yliajan puolelle meni 0,54 sekkaa. No, periaatteessa olin tyytyväinen, vaikka ohjauksellisesti se ei mitään kaunista ollutkaan...
Kolmas rata olikin sitten TYYSTIN fiasko. Jos ohjaaja säheltää jo toiselta esteeltä lähtien, niin koko radalla ehdittiin ottamaan uusiksi varmaankin 8 ellei 10 kohtaa. HUOH! Mutta koiralla oli SILTI intoa ja iloa ja ehkä se luuli taas tehneensä hienoa rataa - sen verran iloisesti popsittiin nakkeja. Hyvä niin :)
Ja nyt väsyttää! Takana on kyläreissu, ja lasten kanssa on hyöritty niin, että vapaapäivän (tai siis yön) unet rajoittuvat klo 23-6.30, niin onhan se pikkukoiruille taas äkkiseltään outoa - omat koltiaiset kun ovat jo sen verran teinejä, että unta piisaa aamuisin ties mihin, eikä tarvitse herätä höseltämään kukonlaulun aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti