Ihan rankahko viikko pikkukoirilla. Tai ainakin toisella. Treenattiin kahtena iltana, käytiin tekemässä 20 kilsan vaellus vesisateessa ja päätettiin viikko kolmeen starttiin.
Tuoreen tuomarin, Mäkelän Reetan, radat olivat kivoja. Ensimmäiselle Juba lähti lehmänä, ja kas - rösähti ihan riman päälle... Taisi olla kisauramme ensimmäinen rimanpudotus. Tai rösähdyshän se oli. Sitten kosahti putkeen, kun piti mennä puomille - ihan traditionaalinen kohta, jonka luulin hanskaavani. Pöh. Ei kai se koira tule, jollei ohjaa... Meni sitten männikköön loppuratakin.
Toisella sitten pakerrettiin nolla - aginolla siis. Ei mitään hyvää, mutta meille kelpaa huonommatkin nollat. Hyppärille oli sitten kiva lähteä, ja kas... nollaa nollaa nollaa kiilsi... ja OHJAAJA-PERKELE tekee sen mitä muutaman kerran ennenkin: jättää ohjaamatta VIIMEISEN esteen. Se oli sit siinä :D
Eihän se jaksanut edes harmittaa. Olisi vain ollut kiva nähdä aika, kun koira ei ei tykimmillään ollut... että mihin se olisi riittänyt. Agiradalla nääs sijoitus olikin yllättäen 4./53 johon saa olla tyytis vaikka nolla olikin hitain nolla tuolla radalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti