Lomapäivän kunniaksi suunnistetiin RIMAn epiksiin. Minit menivät näpsän nopsaan ja Jari S:n rata oli oikeinkin kisanomainen. Pituutta jopa 197m. Jussi luisti hiukan alussa keinun kontaktilta, ja otinkin sitten takaisin ja palkkasin. Palkkasin jatkossa kaikki muutkin kontaktit. Pari estettä unohtui matkan varrella (lue: jäi ohjaajan huolimattomuudesta suorittamatta, kun koissulasta löytyikin vauhtia), mutta parhain kiitos oli iloinen ja ihan mukavasti etenevä koira.
Jeppe lähtikin sitten lapasesta; kaksi väärää putkea :D Eli ohjaajan oli mentävä hiukan itseensä ja maksettava vielä lisästartti. Kontaktit muuten otettiin sellaisella "minuutteja" kestävällä komentelulla :D
Jussin toinen rata oli ihan kelpo. En palkannutkaan kontakteilla, jotka se otti nätisti, vaan kehuin vaan hurrrjasti ja lähdin hallitusti liikkeelle. Lottis-ihastus aiheutti kuulemma pientä häiriötä, kun suoritettiin keinua, ja hihnapoika samaten. Eli kepeiltä tuli femma, kun mielenkiinto (koiran siis!) jäi hetkeksi liikkuvaan ihmiseen. Mutta ihan hyvän mielen rata pikkukoiralta.
Vanhuskin sitten teki normiradan, eli tulos 15 :) Pysyi kuitenkin hanskassa.
Huvittavaa oli se, että Lottiksen ollessa radalla, sinne syöksyi Jeppe... Taas... (sekä JANKKin että SM-kisat in memoriam...). Karkasi häkistään! Taas! METALLIsellaisesta. Eli en kai nyt sentään kolmatta kertaa unohda häkinovea auki?! Kaiketikin Jeppe-Houdini osaa siis avata sen... Loppuajaksi laitoinkin sitten hakalukon (vai-mikä-se-nyt-onkaan) vielä telkimään koiraa. Pysyi.
Jussikin joutui koekaniiniksi. Muistissa oli Purinan järkyttävät melskaamiset... Johan siinä kaikki voimat häviää ennen rataa, kun koira ulvoo ja rähisee ja möyhentää häkkinsä nurin niskoin (ja repii siinäö sivussa kaikkien sivullistenkin tavarat). Niinpä sai kaulaansa sitruunapannan. Tosin, tänään odotusaika häkissä oli aivan minimaalinen ja pikku-kepotkin mukana taluttelemassa, niin ei päästy vielä testaamaan ihan tositoimissa. Ehkä huomenna sitten Keiniksellä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti