Mitä lie koirat olivat päivällä tarhassa puuhastelleet, sillä Jussi oli kovin vaisu ja kipeänoloinen. Tärisi, kirsu lämpöinen, läähätteli välillä jne. Illan treeneihin mentiin ikäänkuin tsekkaamaan, haluaako koira edes tehdä mitään. Halusi! Kentällä se oli entisellään. Ja siellä huomasin haavan kielessä.
Mutta treenit menivät enemmän kuin nappiin. Pikkupätkäharjoituksia tahkottiin. Ensin "virallisia" harkkoja odotellessa keinu-rengas. Juba jäi upeasti kontaktille. Sitten kolmen aidan välistävetoja ja putki. Kahteen eri suuntaan. Hienosti meni. Sitten pituus-keppi-suoraa. Hienosti sekin.
Lopuksi mentiin aita-pussi-aita-pöytä. Ja totta puhuen, en ole kyllä lainkaan varma, onko Jussi KOSKAAN mennyt pöytää?! No, ehkä viime kesänä Kirstulassa? Ja tämä "pöytäsuorakin" sujui 100-prosenttisesti. Loppu viimein jätin sen lähtöön sinne 20 metrin päähän (!) ja otin vastaan pöydän vierestä. Koira meni sujahtamalla pussiinkin! Mikä ihanuus! Pikku-aksaaja-Juba! Niin taitava ja ailahteleva - tänään huippuosaava!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti