Uimakausi korkattu!

Rapsutuskone

Terassikoirat

Joko pääsee?

Aitiopaikalla

Sanasto hallussa

Agilityssä on aivan oma termistönsä. Jokainen asiansa hallitseva harrastaja toki tietää ja tuntee ja osaa kaikki kuviot, jopa monilla eri nimityksillä. Tähän on koottu muutamia kenties tärkeimpiä ja ainakin rakkaiden ehekkiläisten käytössä olevia ohjauskuvioita nimineen:

puolukka = tylsän perinteinen siivekkeen ympäri pyörittäminen, jossa koiran vauhti hiipuu ja ohjaajan pää menee pyörälle; tiedättehän vanhan suomalaisen sananlaskun miten puolukka pyörii jossain...
töppöily = yleisnimitys Terhin tekemistä töpeksimisistä radalla; käsittää esim. ohjaajan törmäämisen aitaan
örnähdys = Ninan kehittämä käännös, joka ei ole jaakotus eikä myöskän trkmanin tai goran mukaan nimetty käännähdys
pasit = Pasien toistama, täysin identtinen virhe radan samassa kohtaa (esim. koiran vienti onnistuneesti esteen taakse, vaikka se pitäisi suorittaa edestä päin)
pinseri = ohjaajan topakka kädet lanteilla seisonta-asento, kun koira yrittää varastaa lähdössä
eekoot = ohjaajan pomppiminen ja kiukuttelu tasajalkaa hyppimällä koiran hylkäännyttyä ohjausvirheen johdosta
pyyhkäisy = epämääräinen niistoyritys (saattaa jopa onnistua, tai sitten ei...)
renkolainen (tunnetaan myös hattulalaisena) = ei siis saksalainen, eikä japanilainen, vaan hidas yritelmä mistä tahansa ohjauskuviosta
chachacha = valssi, jossa ohjaaja yrittää epätoivoisesti liikuttaa ylikorostuneesti lanteitaan oikeaan suuntaan
humppa = valssi, joka jää vajaaksi ja töksähtäväksi
0-on-4-off = 2-on-2-off‎-yritys, jossa koira kököttää sitkeästi kaikki tassut kontaktilla
alasti (lue: alas asti) = käskytys koiralle, kun sen toivotaan koskevan kontaktipintaa mutta lopputuloksena on koiran vauhdin himmaaminen, pompahdus räikeästi maahan sekä yleisön hörähdys

Muitakin lentäviä lauseita on toki käyttöön muotoutunut: epäonnistuneessa tilanteessa voi esim. todeta, että "koira oli liian nopea" eikä suinkaan että "olin itse myöhässä".

Laakakorvasienten varjossa

Keiniksellä pikatreeneissä. Meinasi kello olla ihan sekaisin, kun meni vain omiin treeneihin, eikä niiden lisäksi koutsaamaan. Niinpä rata kaikessa lyhykäisyydessään ei meinannut pysyä päässä - jotenkin ohjaaja hössäsi. Tai ihmekös tuo, kun löytyi kesken treenien laakakorvasieniä. Kyllä, laittakaa koordinaatit talteen: Keinumäki. Noin kaksi metriä agilitykentästämme :D

Mutta Jussi-pussikka oli suht innokas. Haki keppejä aika mukavasti. Tai ei nyt ehkä hakenut, vaan meni puoliohjattuna mukavasti :) Ja puomin kontaktit sujuu. Ohjaaja osasi kai tehdän jonkun verran vastakäännöksiäkin.

Jeppe pääsi sinkoilemaan radan kertaalleen - nautti kaiketikin taas menosta :)

Ulkokenttien kirmailua

Maanantaina alkoi Keinumäki-kausi, jee! Se vaan ON niin nautinnollista, jostain syystä (vaikka lätkämatsin takia ei jääty edes uimarantareissulle). Treenit meni tahmeasti, paitsi Jepen osalta :) Sekin pääsi tekemään pätkää, ja voi sitä innon ja autuuden määrää. Ihan tuntee itsensä julmuriksi, kun täpäkkä ei ole päässyt aksailemaan. Mutta jos nyt kesän aikana jokusen hyppärin toiselle soisi...

Jussi ei ole koskaan ollut kovin täpäkkä Keiniksellä - pohja on raskas, hajuja piisaa jne. Mutta kyllähän sitä sitten hiukan hetsaamalla saatiin paranemaan. Kontakti ainakin sujuu, mutta keppien kanssa tahkottiin; ei tahdo oikein suorittaa itsenäisesti loppuun saakka...

Tiistaina sitten korkattiin tarhakausi, ja voi sitä väsymyksen määrää parin tunnin tarhailun jälkeen. Kai se uuvuttaa, kun aistit on valppaana.

Ja tänään sitten helatorstaita heilumassa Ojangossa. Eka rata oli hyppis - ja taas sarjasamme "katoanko maan alle vai Ameriikkaanko, lopullisesti". Yhdeksän esteen jälkeen kun koira jatkoi matkaansa lyhtypylväälle nostamaan koipeaan. Ehdin jopa ajattelemaan, että nyt kainaloon ja veks, mutta kaipa se aggressiivinen reaktio huokui niin sännätessäni koiraa kohti, että eipä ehtinyt mitään merkkaileen. Saldona vain kielto ja melkein 15s yliaikaa, kun joka toisen esteen jälkeen piti tehdä jotain kummallista kunniakierroskaarretta ja karkaamisyritystä. Voi Jussi!

Voi Jussi kuitenkin hiukan yllätti, sillä agirata pysyi handussa. Nolla. Huono sikäli, että kontaktit eivät olleet sitä mitä vaadin, mutta toisaalta, seisotteluilla olisi tullut yliaikaa. Nyt ehditiin kaksi kymmenystä alle :D Mutta hitain nolla ja 13. sija 68 koirakon skabassa ei kuitenkaan ihan paska juttu ole. Se on vaan melkein paska :P