Keskiviikkona oltiin normitreeneissä. Mentiin normitahtia, normionnistumisia, normifiboja. Niillä eväillä sitten startattiin Janakkalassa lauantaina numerolla 69 (on muuten jo toinen kerta Jussin uralla... Kisajärjestäjät: voisimmeko aina saada kisanumeron 69?).
Hyppärille oli kiva lähteä kevein mielin. Pikkiriikkisen jopa ehkä jännitti, kun ei olla taas vähän aikaan startattu. Hiukan enteellisesti juuri ennen rataa sanoin ääneen, että miten mahdetaan hoidella kepeille meno. Ei siinä ollut yhtikäs mitään ihmeellistä, suora lähestyminen, mutta niin sitten vaan tohinoissamme se sössittiin. Täytynee katsoa videolta, olinko edessä tmv. mutta johonkin väärään väliin Jussi suihkasi. Muuten sujui mukavasti, eli se oli sitten sellainen vitosrata.
Agilityrata osoittautui vaikeammaksi; koirakko toisensa jälkeen härvelsi... etenkin takareunan normaali aitakuvio tuotti ongelmaa. Paitsi meille ;) Tehtiin se ihan tavallisena päällejuoksuna, ja hyvin meni. Aan kontakti oli hintsu, ja puomin jälkeen ehdin jo pelästyä, että sinnehän se suikkaa seuraaavan aidan väärään suuntaan. Ohjaaja kun oli "hiukan" myöhässä... No, nollalla kuitenkin selvittiin ja radan hitaimpana sellaisena sijalle 4.!
Vimpalle agiradalle vaihtui tuomari, ja kovasti paljon sai puolta itse vaihdella. Rataantutustumisen jälkeen tein päätöksen ohjata puomi eri puolelta, mitä harjoittelin. Riski kannatti, ja kuvio meni ongelmitta. Loppua kohden ohjaus kyllä oli jotakin tyystin muuta mitä olin suunnitellut. Taisi mennä loppusuora aikamoiseksi kiljahteluksi, kun jäin koiran taakse, eikä yksikään kohta mennyt siten kuin oli ajateltu. Mutta nolla!
Radan jälkeen sitten ahmittiin ansaittuja kinkkuja, kun tuttu toimihenkilö tulospalvelusta huikkasi, että "Te saitte sertin!". Täh - SERTI! Vau! Ihan kammottavalla kalasteluradalla :D Mutta ilahduttihan se, tietenkin, ja jo pelkkä tuplanollakin hymyilytti, kun ei olla syksyn kisoissa juurikaan onnistuttu. Sijaluku oli 2.
Katsotaan sitten, milloin se kolmas serti napsahtaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti