KK-treeneissä. Viitaten sunnuntain kisoihin: Jussi teki tarpeensa ensin kotona juuri ennen Lempäälään lähtöä, ja sitten lämppälenkillä hallilla kaksi kertaa. Että selvittiin kakitta itse treenit :D Mutta hiki ja huuru viittaa ohjaajaan, joka oli "sumussa" vielä kai Toijalan kohdalla kotiin ajellessa :D
Radalla oli 31 estettä. Alkaa upota ne pitkät radat jo ohjaajankin mieleen eri tavalla kuin ennen. Kehittymiskelpoinen yksilö?
Vaan kyllä se sitten radalla jotenkin pääsi unohtumaan. En tiedä, mutta useammassa kohdassa piti ottaa uusiksi jo pelkästään muistihärön vuoksi - saati sitten ohjauskuvioita hioen.
Mutta positiivisuuspläjäys number one: Jussilla oli intoa! Taas. Ihanaa. Kyllä siitä tulee ihkaoikea aksakoira vielä joskus.
Heti alkajaiseksi otetttiin lähtö eri tavoin mitä ensin olin ajatellut. Enemmän lähetystä putkeen. Puomi kyllä veti pari kertaa, ohjaajan huolimattomuutta. Ekaa kertaa rataa pituussuunnaassa juostessa (loiva kaari päästä päähän) koirula kyllä karkasi ihan lapasesta. Vauhtia - sitä siis löytyi! :)
Mm. päällejuoksussa oli korjaamista; ohjaajan sijoittuminen lähemmäksi siivekettä... Enkä sitä päällejuoksua olisi tainnut itse millään edes hogata.
Positiivisuuspläjäys number two: Keppien sisäänmenot sujuivat JOKA kerta, ja pujottelu mentiin radalla jopa kahteen kertaan. Jihuu.
Kaikkiaan otettiin varmaan kymmenisen kertaa uusintoja hiukan eri kohdissa. Eli aikamoisen monta estettä Jubbis suoritti. Kyllä lopussa vauhtikin oli jo pudonnut, mutta positiivisuuspläjäys number three: reippaasti se teki viimeiseen saakka.
Saa olla ihan ylpeä pikkupaskasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti